10.02.2022  - Petteri Paananen -  Analytiikka

Jämähdys Gartnerin data- ja analytiikkakuvan vasempaan laitaan — neljä korjausehdotusta

Tässä kirjoituksessa käymme läpi syitä, miksi monessa yrityksessä analytiikka ei pysty synnyttämään riittäviä liiketoimintahyötyjä ja esitämme ratkaisuehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Tekstin ovat kirjoittaneet yhteistyössä Loihde Analyticsin Petteri Paananen ja Ville Huikari.

Datan hyödyntäminen on nykypäivänä helppoa. Järjestelmästä kuin järjestelmästä alkaa löytyä rajapinta, jonka avulla dataa saa käyttöön. Dataa voi hyödyntää raportointiin, monenlaiseen edistyneeseen analytiikkaan, koneoppimiseen, luokitteluun sekä ennustemalleihin. Datan tallentaminen pilveen on nopeaa ja kätevää. Analytiikka- ja raportointityövälineet ovat kehittyneet edullisiksi, monipuolisiksi ja käyttäjäystävällisiksi. Koska tekniikka ja hinta eivät ole este, yritykset hyödyntävät edistynyttä analytiikkaa monipuolisesti ja saavat siitä suunnatonta kilpailuetua, vai mitä?

Ihme kyllä, eivät hyödynnä

Gartnerin tutkimuslaitos on julkaissut jo vuonna 2016 BI:n ja analytiikan maturiteettimallin (kuvassa alla). Kuvan vasemmassa laidassa olevat yritykset eivät hyödynnä dataa järjestelmällisesti. Kohti oikeaa laitaa mentäessä datan hyödyntäminen systemaattisesti ja järjestelmällisesti ja datasta analytiikan kautta saatava kilpailuetu lisääntyvät.


Gartnerin BI:n ja analytiikan maturiteettimalli.


Vuosien saatossa olemme nähneet, miten data ja raportointi ui osaksi yritysten päätöksentekoa. Toteutetaan tietovarastoja ja tietoalustoja, hyödynnetään dataa raportoinnissa. Tietovarastoja korvataan uusilla pilviversioilla. Raportointivälineitä vaihdetaan trendikkäämpiin. Datan hyödyntäminen junnaa kuitenkin paikoillaan. Juututaan Gartnerin mallin vasempaan laitaan. Perusraportointiin käytetään aikaa, mutta datan hyödyntäminen ei kehity ja analytiikkahankkeet jäävät pistemäisiksi kokeiluiksi.

Nostamme esiin neljä syytä tälle kehitykselle ja kerromme, miten kuopasta pääsee ylös:

Analytiikan mahdollisuuksia ei ymmärretä

Datan käsittely ja visualisointi ovat arkipäivää. Perusraportoinnin käsitteet ja toiminta alkavat olla hallussa ja kokemusta on paljonkin Excel-maailmasta ja raportointivälineistä. Perinteisten raportointiprojektien lopputuotokset ovat helpommin määriteltävissä ja hyödyt helpommin hahmotettavissa. Kärjistettynä asiakas saa datansa yhdistettyä keskitettyyn tietovarastoratkaisuun, sekä jaettua visualisoinnit historia- ja nykytilanteesta päätöksentekijöiden pöydille.

Analytiikkaprojektien kohdalla tilanne on kinkkisempi. Analytiikka on maineeltaan teknistä ja sen hyödyntämismahdollisuudet eivät ole samalla tavalla selkeitä ja tuttuja kuin perusraportoinnissa. Miten kytkeä ennustemallit tai segmentointi osaksi päätöksentekoa? Kuinka paljon epävarmuustekijöitä ja riskejä analytiikan hyödyntämiseen liittyy? Ennustemallia suunniteltaessa on hankala sanoa etukäteen millaiseen tarkkuuteen mallilla tullaan pääsemään ja voidaanko tulosten perusteella tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Asiakassegmentointia mietittäessä ei välttämättä ole helppoa nähdä, miten muodostettavia segmenttejä voidaan hyödyntää.

Analytiikka ei kuitenkaan ole sateentekijä, joka antaa oikeat vastaukset ja jatkotoimenpiteet. Analytiikan rooli on antaa näkökulmia, jotka synnyttävät ajattelua ja helpottavat keskustelua. Koska tulokset eivät ole tiedossa etukäteen, täytyy olla luottoa analytiikan kykyyn tuottaa lisäarvoa päätöksenteolle. Käytettävä analytiikka ja lisäarvo vaatii myös taitavia analytiikan tekijöitä.

 Yleistettynä: analytiikkaprojekteja on hankalampaa myydä ja hankalampaa ostaa.

Yritykset ovat laiskoja ja jatkumo-ajattelu puuttuu

Data ja sen hyödyntäminen on trendikästä. Yritykset seuraavat työkalukehityksen trendejä. Tietoalusta- ja raportointivälineitä ostetaan ja raportteja kehitetään. Perusraportointi nimetään uudestaan analytiikaksi ja todetaan tyytyväisenä, että meidän yrityksessä hyödynnetään analytiikkaa. Yrityksen johtamiskäytäntöjä ei tarkastella kriittisesti ja anneta datalle ja analytiikalle mahdollisuutta olla päätöksenteon tukena. Kehitystiekartoissa analytiikka yleensä jätetään myöhemmäksi. Tehdään sitten, kun saadaan ensin tämä perusraportointi kuntoon.

Sen sijaan pitäisi kehittää liiketoiminnan ja analytiikan vuorovaikutusta kokonaisuutta palvelevaksi ja lisätä taitotasoa analytiikan kehittämisessä ja hyödyntämisessä. 

Pitäisikö uskaltaa ajatella isosti? Otetaan analytiikan kehitys nykytiekartan osaksi ja aletaan kehittää sitä systemaattisesti. Paljon tietysti riippuu siitä, mitä halutaan ja mikä nähdään tärkeäksi. Yritysten täytyy kirkastaa itselleen, miksi. Miksi tarvitsen analytiikkaa? Mitä kilpailuetua tästä saan?

Analytiikka ei pääse mainstreamiin, vaan jää kokeiluiksi

Analytiikka kiinnostaa yrityksiä. Sille annetaan pikkusormi ja toivotaan, että se vie koko käden. Analytiikasta tehdään kokeiluja ja pistemäisiä pikkuharjoituksia. Tämä kertoo analytiikan mahdollisuuksien hahmottamisen vaikeudesta. Analytiikan roolia ja mahdollisuuksia ei tunnisteta ja siksi tehdään kokeiluja, joiden avulla toivotaan selkeyttä analytiikan käyttökohteiksi. Tehdäänkö analytiikkaprojekteja, koska muutkin tekevät ja halutaan olla kelkassa mukana? Onko taustalla suunnitelma analytiikan hyödyntämiseksi ja kokeilut tukevat sitä? Millä perusteella pilottiprojektien aiheet on alunperin valittu?

Analytiikan alusta-ajattelu puuttuu

Tietovarastoja ja -alustoja sekä raportointia on kehitetty jo monta vuotta. Ne yhdessä muodostavat alustan, jota kehitetään kokonaisuutena. Analytiikkaa ei ole perinteisesti nähty osana alustaa. Osittain syynä on varmasti ollut se, että analytiikan työkaluja ei ennen ole helposti voinut integroida osaksi alustaa. Tilanne on muuttunut viime vuosina. Sekä tietoalustojen että raportoinnin työkalut integroituvat edistyneen analytiikan työkalujen kanssa. Silti analytiikan työkaluja ei ole integroitu osaksi olemassa olevaa alustaa, vaikka se teknisesti olisikin mahdollista.

Analytiikan erillisyydestä johtuu, että projektit tehdään edelleen pilottihengessä. Mallit ja algoritmit kehitetään kertaluonteisesti ja implementoidaan osaksi tuotantoratkaisua enemmän tai vähemmän ”kotikutoisella” menetelmällä. Kehitystyö saatetaan tehdä jopa kehittäjän työasemalla tai toimittajan ympäristössä. Olemassa olevien analytiikkatoteutusten tai tulevien analytiikkaratkaisujen jatkokehitys sekä ylläpito helposti unohtuu suunnitelmista.

Me Loihde Analyticsilla haluamme auttaa. Lähdetään tunnistamaan ja ratkomaan näitä ongelmia yhdessä. Tässä muutama näkökulma ratkaisuihin:

  • Lisätään tietoisuutta analytiikasta ja sen mahdollisuuksista tiedolla johtamisessa. Tässä johtajat eli kehityksen sponsorit ja analytiikan hyödyntäjät ovat avainasemassa.
  • Tehdään tiekartta analytiikan kehittämiseksi osana tiedolla johtamista.
  • Varmistetaan, että työkalut tukevat analytiikan ottamista normaalin tekemisen osaksi eli rakennetaan analytiikka osaksi datan käsittely- ja hyödyntämisalustaa.

Näissä kaikissa haluamme vahvalla kokemuksella auttaa! Ota yhteyttä.