25.11.2020  - Nina Salmenkaita -  Tiedolla johtaminen

Dataohjautuvassa organisaatiossa laatu ei ole sattumaa

Kuvassa näet 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua eläneen monialaisen tutkijan. Hänen nimensä on Aristoteles ja hänen tekemiään tieteellisiä luokitteluja käytetään edelleen. Kultainen keskitie lienee monelle tuttu käsite. Aristoteles osui naulan kantaan sanoessaan, että laatu ei tapahdu sattumalta tai itsekseen. Laadun eteen pitää tehdä työtä, ja se tarvitsee organisaation tarpeisiin sovitetun toimintamallin pysyäkseen hyvänä.

aristoteles

Aristoteleen ihmisnäkemys oli tiedolla johtamisen teemoja mukaileva. Hänen mukaansa ihmiselle on luonteenomaista etsiä tietoa ja oppia uutta. Ympäristön ja kaikenlaisten sattumusten ihmettely on ihmiselle tyypillistä. Analysoidaan ja luodaan selityksiä, jotta maailma olisi ymmärrettävämpi. Osa asioista saa selityksen, ja yhä uusia avoimia kysymyksiä seuraa, tiesi Aristoteleskin.

Laadun elementtejä

Laatu ei tapahdu sattumalta. Aristoteles voisi olla tiedolla johtajan suosikkifilosofi, sillä jo hän nosti esiin tiedon potentian sekä käsitteistöjen ja ilmiöiden merkityksen. Muutosjohtamisen konsultit voisivat soveltaa Aristoteleen neliportaista syyn lajien luokittelua ongelmatilanteiden juurisyistä selkoa ottaessaan. Raportointiprojekteissa tarkastelemme raporttien hyveitä aristoteelisesti: haluamme, että raportti toteuttaa käytettävyyden vaatimuksia. Aristoteles opetti, että ilmiöt tulee selittää tarkoitusperien kautta. Ilmiöt ovat tiedon hyötykäyttöä koskevissa keskusteluissa erittäin trendikäs puheenaihe vuonna 2020, ja edelleen lähestymme niitä tarkoitushakuisesti.

Tiedolla johtamisen toimintamalli on avain datamassojen ja tietotarpeiden systemaattiseen käsittelyyn. Prosessori nimeltä ihmisaivot kaipaa selityksiä, jotta toimiminen olisi selkeää ja jäsentynyttä. Hyvä toimintamalli kattaa roolit, vastuut, ohjeet ja tavoitteisiin liittyvät tehtävät. Toimintamalli sisältää käsitteistöjä ja se vastaa kysymyksiin, joita tietotyössä kohdataan jatkuvasti. Mitä käytetään pohjatietona? Miten tämä laskenta tehdään? Mitä tarkoitamme, kun puhumme liidistä? Kenelle saan jakaa tämän tiedoston? Miten vastaamme regulaatiovaatimuksiin?

Jokainen tieto-ohjautuva organisaatio voi siis laittaa päämäärähakuisen Aristoteleen sitaatin ”Laatu ei ole sattumaa” pysyväksi huoneentauluksi, jotta se ei unohdu kiireen, henkilövaihdosten tai uusien strategisten tavoitteiden keskellä. Tuottavimmat yritykset ovat räjäyttäneet sen myytin, jossa väitetään, ettei laatuongelmista pääse eroon. Pääsee kyllä, tai ongelmien iskutehoa saadaan ainakin lievennettyä. Ratkaisu ei kuitenkaan ole hopealuoti, vaan yhdistelmä monenlaisia tehtäviä teknologian ja organisaation toimintojen kehittämisen saralla.

Etiikka ja arkiset murheet

Pohdittavaksi jättäisin hippusen etiikkaa. Ilmiöiden lailla sekin näyttää olevan trendikäs puheenaihe tiedolla johtamisen kannalta. Osallistuin tänä syksynä tilaisuuteen, jossa käytiin läpi fasilitoinnin eettisiä periaatteita ja kuuntelin hiljattain podcastin, jossa sivuttiin tekoälyn etiikkaa. Aristoteleen etiikan mukaan ihmisen onnellisuus edellyttää vapautta arkisista murheista. Se, joka haluaa onnistua muutoksessa, tai raportin hyveen tunnistamisessa, panostakoon siis tiedon hyvään käytettävyyteen ja riittävään laatuun. Niihin asioihin, joita tietotyöläiset arkeensa toivovat lisää.

(Lähdemateriaalina käytetty Esa Saarinen, Filosofia. WSOY 1994.)