15.03.2022  - Hanna Virolainen -  Yrityskulttuuri

Työntekijän näkökulmia vastuullisuuteen

Kun puhutaan it-alan yritysten vastuullisuudesta, keskitytään usein siihen, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä on vähennetty tai kuinka energiatehokkaita konesaleja yrityksellä on. Vastuullisuus on kuitenkin paljon moniulotteisempaa ja siihen liittyy paljon arkipäiväisiä asioita, joihin moni ei välttämättä edes kiinnitä huomiota. 

Vastuullisuus jaetaan kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja yhteiskunnallinen vastuu. Näistä alueista sosiaalinen vastuu on työntekijöiden kannalta tärkein, sillä se näkyy eniten työntekijöiden arjessa ja työyhteisössä.

 

Sosiaalinen vastuu näkyy muun muassa siinä, että henkilöstön monimuotoisuuteen kiinnitetään huomiota. Erilaisuutta pidetään yrityksessä rikkautena ja yritykseen pyritään saamaan mahdollisimman erilaisia ja eri taustaisia ihmisiä. Ihmisten erilaiset lähtökohdat tuovat yritykseen monenlaisia näkökulmia ja osaamista, mikä toimii monesti myös kilpailuetuna. Miten asioista puhutaan yrityksen sisällä vaikuttaa siihen, tuntevatko kaikki työntekijät kuuluvansa työyhteisöön. Yritetäänkö esimerkiksi muuttaa omaa totuttua kielenkäyttöä sukupuolineutraaliin ja kaikki sukupuolet huomioivaan kieleen?

Henkilöstön kehittyminen ja urakehitys yrityksen sisällä ovat myös osa työnantajan vastuullisuutta. Kehittymisen mahdollisuus pitää työn mielenkiintoisena ja työntekijät, joille annetaan mahdollisuus kehittyä työssään, pysyvät todennäköisesti pidempään yrityksessä. Myös yrityksen sisäinen mentorointi on hyvä keino luoda kontakteja ja jakaa osaamista ja alan sisäistä hiljaista tietoa työntekijöiden kesken. Työturvallisuudesta ja työssä jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää ja esimerkiksi uupumisen ehkäisyssä kuulluksi tulemisen kokemus on suuressa roolissa. Kun työyhteisössä ymmärretään, että työntekijät ovat myös ihmisiä, voidaan välttää monta työuupumusta. Tässä maailman tilanteessa sisäinen ja ulkoinen kriisiapu ja hyväntekeväisyys ovat yhä tärkeämpi osa yritysten vastuullisuutta. 

Ympäristövastuun kannalta yksittäisen työntekijän rooli voi tuntua pieneltä, mutta siihenkin voi vaikuttaa. Esimerkiksi hyvillä koodauskäytännöillä: koodin kierrätys ja digitaalisen jätteen välttäminen on hyvä ottaa huomioon jokapäiväisessä työssä. Välttämällä turhan datan keräämistä, säilyttämistä ja pyörittämistä tuotannossa voidaan turhan työn lisäksi säästää luontoa. Mikä mahtaakaan olla yhden gigatavun hiilijalanjälki? Tähän asiaan olisi monissa organisaatioissa hyvä kiinnittää huomiota: mitä dataa kerätään, miksi ja milloin sitä ei enää tarvita. Tällä voi olla hiilidioksidipäästöjen kannalta yllättävätkin vaikutukset.

Kun keväällä 2020 etänä työskentelyn määrä lisääntyi merkittävästi, puhuttiin siitä, miten työmatkaliikenteestä aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet. Muista päästövaikutuksista ei juuri ole puhuttu. Monien yritysten vuoden 2020 vastuullisuusraporteista löytyy graafeja, joissa näkyy hiilidioksidipäästöjen laskeneen etätyöhön siirtymisen myötä. Vaikka yritysten suorat hiilidioksidipäästöt ovatkin vähentyneet, niin todellisuudessa muun muassa työntekoon liittyvä sähkönkulutus on siirtynyt työntekijöiden koteihin ja muihin etätoimistoihin. Vastuu päästöistä on siis siirtynyt kotitalouksille. On mielenkiintoista seurata, onko tämä otettu huomioon vuoden 2021 vastuullisuusraporteissa.

Työntekijän kannalta yksi tärkeimmistä asioista yritysvastuussa on se, pystyykö siihen itse vaikuttamaan. Yksittäisillä teoilla työntekijä voi tietysti aina vaikuttaa, mutta työntekijöiden merkitys vastuullisuustyössä on pidettävä mielessä myös laajemmin. Tehdäänkö vastuullisuustyötä vain isoissa pöydissä suljettujen ovien takana, vai kuuluuko se jokaisen työntekijän oikeuksiin tai jopa vastuisiin? Miten saadaan kaikki kiinnostumaan vastuullisuudesta ja olemaan aloitteellisia vastuullisuuden kehittämiseksi? Miten koko henkilökunnan agendaksi saadaan vastuullisempi yritys? Onko yrityksen yleinen ilmapiiri sellainen, jossa jokainen voi kertoa oman näkemyksensä asioista? Onko työntekijöille olemassa kanavia ja keinoja kertoa epäkohdista ja kehitysideoista?

Yksi keino vastuullisuustyön jalkauttamiseksi koko työyhteisöön on työntekijöiden perehdytys vastuullisuuden eri osa-alueisiin ja tapoihin vaikuttaa, sekä siihen, minkälaisia toimia yrityksessä jo on vastuullisuuden edistämiseksi. Koulutus on tärkeää senkin vuoksi, että vastuullisuuteen kuuluu myös paljon asioita, jotka eivät välttämättä ole monelle itsestään selviä.

Jos vastuullisuudesta ei raportoida tai raportointi on vajavaista, oletuksena on, ettei siihen kiinnitetä huomiota, vaikka näin ei olisikaan. Tiedonjako vastuullisista toimista ja kehittämisestä saa mielikuvia muuttumaan. Tehdäänkö vastuullisuusraportointia vain sijoittajille ja kilpailutuksia varten, vai myös työntekijöitä varten? Ideaalitilanteessa vastuullisuutta kehitetään siitä lähtökohdasta, että halutaan oikeasti olla mukana luomassa parempaa tulevaisuutta. Tällöin myös avoimuus ja läpinäkyvyys nousevat vastuullisuusraportoinnissa erittäin tärkeiksi. Sen lisäksi, että kerrotaan mitä tehdään jo hyvin, avataan myös kehityskohteita ja tavoitteita sekä miten niihin aiotaan päästä. Kehityskohteiden tunnistamisessa ja tavoitteiden asettamisessa työntekijöiden aktiivisuudella on suuri merkitys, sillä työntekijät ovat vahvasti mukana päivittäisessä tekemisessä, joista voi löytyä yllättäviäkin kehityskohteita.